Joulu on taas joulu taas ja sokerihumala on taattu!

Mistä ylipainoa tulee? Miten jotkut eivät liho, vaikka syövät paljon herkkuja? Miksi yksi suklaapala saa vaa´an näyttämään ainakin kahta extra kiloa? Olemme kaikki yksilöitä, jokaisella meillä on erilainen kroppa ja eri geenit! Mutta yksi pätee kaikkiin, eli jos syöt enemmän kuin kulutat niin lihot! Nyt on myös ollut paljon mediassa puhe laihoista läskeistä. Ja niinhan se menee, että jos ruokavaliosi koostuu rasvoista ja sokerista, niin vaikka kalorisi pysyy kurissa, niin kroppa niihin jotenkin reagoi, vaikka ei välttämättä ylipainona.

Entisenä sokeriholistina muistan tarkalleen miltä se sokerin aiheuttama taivallinen fiilis tuntui. Oli paha olla, väsytti, oli nälkä, oli iloinen, teki mieli palkita itsensä, you name it! Sokeri toi aina loistavan fiiliksen ja nosti ne ilonkin tunteet potenssiin sata, ainakin hetkeksi. Olen huomannut työssäni Cambridge valmentaja, että toiset meistä ovat herkempiä sokerille kuin toiset. Osa ylipainoisista ihmisistä ei välitä herkuista ja karkeista ollenkaan, heidän ylipainonsa on tullut liian isoista annoksista ja liiallisesta rasvan käytöstä. Osa syö taas melko terveellisesti, mutta ei vain voi elää ilman karkkia. Osa taas elää pelkällä pullalla ja leivonnaisilla. Meistä on siis moneksi ja tämä on siis yleistämistä. Itse kuuluin ennen siihen joukkoon, jonka annoskoot oli liian isoja, rakastan hyvää ruokaa (ja tulen aina rakastamaan ruokaa) ja sitä piti olla paljon ja sitten oli se pirullinen sokeri, jota piti saada joka päivä ja paljon. Yksi karkkipussi päivässä, "ai mikä pussi ja missä? Ai se meni jo". Pönikkä jätskiä päivässä, ei tunnu missään ja lisääkin napa vetäisi vielä. Kaikki herkut hävisi ympäriltä. Oli enemminkin sääntö kun poikkeus, että pala kakkua sulle ja loppu mulle. Ei siis tarvitse kauhasti miettiä mistä ne kilot kertyi.

Olen edelleen herkkä sokerille. Pystyn olemaan ilman sitä, mutta kun saan vähän sitä, voisin syödä sitä aivan tolkuttomasti. Nykyään olen tosin jo oppinut hillitsemään sokerihammastani. Silloin kun itse laihdutin, olin melkein 6kk ilman herkkuja ja karkkia. Sitten eräs ilta mieheni oli poissa ja lapset nukkumassa ja muistin, että laatikossa oli iso pussi mieheni ostamia karkkeja. Avasin pussin, josta alunperin olin miettinyt syöväni vain muutaman (tietenkin, niinhän normaalit ihmiset tekee), mutta kas kummaa, koko pussi upposi, vaikka viimeiset karkit piti syödä jo väkisin. Meni hetki ja päässä alkoi torvet soida ja ilmapallot leijua. Olo oli kuin 2 promillen humalassa. Sitten iski huono olo ja seuraavaksi kävin jo antamassa kielareita vessanpöntölle. Olo oli monta tuntia sen jälkeen aivan kamala ja seuraavana päivänä podin sokerikrapulaa, jota olisi tehnyt mieli helpottaa kaikella epäterveellisellä. Totesin itselleni, että ei se sokeri taida olla kenellekkään hyväksi ja luojan kiitos, että olen vieroittautunut siitä, ainakin niistä entisistä määristä!

Pitkän aikaa kieltäydyin kaikista herkuista, mutta nyt olen harjoittellut mantraa "kohtuus kaikessa"! Itselläni ei ainakaan toimi kieltätyminen kaikesta, ainakaan pidemmän päälle. Minun ja monen muun kohdalla saattaa käydä niin, että ollaan monta viikkoa ilman herkkuja. Ne viikot kaikki herkut vaan pyörii mielessä joka sekunti, koska ne on niin kiellettyjä ja pahasta sulle. Sitten se iskee! Yö on nukuttu huonosti, lapset kiukuttelee, vituttaa ja päivä on muutenkin menyt huonosti, tulee totaalinen repahdus ja sitä syö sitten niitä kiellettyjä herkkuja kaksin käsin. Tulee morkkis, paska fiilis ja kas kummaa, ne ei helpottanutkaan sitä oloa. Todennäköisesti söit kaikkien viikkojen edestä ja märällisesti paljon enemmän kuin, jos olisit esimerkiksi kerran viikossa sallinut itsellesi kohtuudella herkkuja. Näin tämä ainakin toimii minulla. Vaikka ei ehkä sinulla mene näin. Siksi olen opetellut sallimaan itselle hyvällä omallatunnolla niitä herkkuja kohtuudella. Jos perusruokavalio on kunnossa, ei muutama herkku silloin tällöin maailmaa kaada ja painoa nosta.

Vink vink! Ostakaa jouluna vaikka vähän parempia suklaita, valitkaa tummaa suklaata ja määrällisesti vähemmän. Nauttikaa ja maistelkaa niitä muutamia suklaita. Älkääkä syökö suklaakuola suunpielistä valuen 5 minuutissa koko rasiallista suklaata! Toinen vink vink, makeannälän yllättäessä nappaan usein jääkaapista tuoreen taatelin tai pari, se toimii, kokeilkaa!